Soihin liittyvää tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksella Hiilenkierron ja Kasvihuonekaasujen tutkimusryhmissä. Lisäksi eri hankkeissa on mukana lukuisia yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta.

Käynnissä olevat hankkeet:

TURNEE – Metsät turvemailla – ratkaisuja päästöjen hillintään ja hiilinielujen kasvattamiseen (2021–2024)

• Tässä hankkeessa selvitetään uusien mittauksien ja mallinnuksen avulla, kuinka paljon maankäyttösektorin kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää turvemailla kasvavien metsien käsittelyyn ja sijaintiin vaikuttamalla. Tutkimme metsätalousojitetuilla turvemailla tehtävää ennallistamista ja lakkautettujen turvetuotantoalueiden metsittämistä. Otamme huomioon maankäytön ilmastovaikutusten lisäksi myös vesistövaikutukset sekä biodiversiteetin.

LIFE Peat Carbon – Soiden ennallistaminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja hiilen sitomiseksi Itämeren alueella (2022–2027)

• Hankkeessa toteutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteitä soilla, sekä sovitetaan ja esitellään innovatiivisia työkaluja ja soveltuvia menetelmiä kasvihuonekaasujen seurantaan.

Horizon ALFAwetlands – Soiden ennallistus tulevaisuutta varten (2022–2026)

• Hankkeessa parannetaan soiden ja kosteikkojen maantieteellistä tietopohjaa ja arvioidaan tapoja soiden kunnostukseen yhteiskehittämisen keinoin. Tavoitteena on myös tarjota tietoa ja mittareita kestävyydestä, jotta voidaan maksimoida hyödyt ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja koko ekosysteemille.

Horizon WET HORIZONS – Tiedon ja ratkaisujen päivittäminen soiden ennallistamisen vauhdittamiseksi Euroopassa (2022–2026)

• Hankkeen tavoitteena on parantaa soiden ennallistamista kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, keskittyen erityisesti biodiversiteettiin. Hankkeessa parannetaan olemassa olevaa tietoa koskien luonnontilaisia, kuivattuja ja uudelleen vetettyjä turvemaita, tulvatasankoja sekä rannikoiden kosteikkoja, mallinnetaan tyypillisten ennallistamistoimien vaikutuksia vaihtelevissa olosuhteissa ja analysoidaan mahdollisia sosioekonomisia vaikutuksia. Lopullinen tavoite on tuottaa ohjeita ja parhaita hoito- ja käsittelykäytäntöjä.

RESPEAT – Soiden ennallistamisen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hidastamisessa (2021–2025)

• Hankkeessa tutkitaan soiden ennallistamisen mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

EyeClima – Ilmastoon vaikuttavien aineiden päästöjen todentaminen (2023–2026)

• Tämä tutkimus- ja innovaatiohanke pyrkii parantamaan tärkeimpien kasvihuonekaasujen sekä mustan hiilen päästö- ja nieluarvioita, ja siten tukemaan päästövähennystoimia Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

JTF TUPSU (2024–2026)

• Hanke käynnistyy vuoden 2024 aikana.

Tutkimuskohteet:

Lettosuo

Ojitettu suometsä, jossa jatkuvapeitteisen metsänhoidon ja avohakkuun alueet. Ekosysteemitason kaasuvirtausten mittaukset vuodesta 2010, toinen EC-torni lisätty 2016 avohakkuualueelle.

• Hankkeet: TURNEE, ICOS, ALFAwetlands, WET HORIZONS

• Partnerit: FMI, Luke, Helsingin yliopisto / Metsätiede

Rottasniitunsuo

Ojitettu suometsä, uudelleenvettäminen v. 2024. Ekosysteemitason CO₂- ja CH₄-kaasuvirtausten mittaukset.

• Hankkeet: TURNEE, RESPEAT, ICOS, ALFAwetlands, WET HORIZONS

• Partnerit: Helsingin yliopisto / INAR & Metsätiede, FMI

Matorovansuo & Välisuo

Ojitettu metsätalouskäyttöön 1960–1970, ennallistaminen v. 2024 kaatamalla puut ja tukkimalla ojat. Ekosysteemitason CO₂-virtausmittaukset Matorovansuolla.

• Hankkeet: LIFE PeatCarbon

• Partnerit: FMI, Luke, Oulun yliopisto

Matorovansuo (kuva: Jack Chapman)

Ränskälänkorpi

Ravinteikas, kuusivaltainen korpi. Mittaukset käynnissä v. 2019–. Ekosysteemitason CO₂-virtausmittaukset.

• Hankkeet: CANEMURE

• Partnerit: Luke, FMI

Kalevansuo

Ravinneköyhä suometsä, uudelleenvettäminen v. 2024. Ekosysteemitason CO₂- ja CH₄-kaasuvirtausten mittaukset.

• Partnerit: FMI, Helsingin yliopisto / Metsätiede

Naarasneva

Käytöstä poistettu turvetuotantoalue, tuotanto päättyi 2020, uudelleenmetsitetty 2022. Ekosysteemitason CO₂-virtausmittaukset vuodesta 2021–, N₂O vuodesta 2024­–.

• Hankkeet: TURNEE, JTF TUPSU

• Partnerit: Helsingin yliopisto / INAR & Metsätiede, SeAMK, Oulun yliopisto, FMI

• Naarasnevan mittausdataa voi katsoa TURNEE-hankkeen sivuilla

Naarasneva (kuva: Kari Laasasenaho)

Miehonsuo

Käytöstä poistettu turvetuotantoalue, joka tullaan ennallistamaan. Ekosysteemitason CO₂- ja CH₄-kaasuvirtausten mittausten suunniteltu aloitus v. 2024.

• Hankkeet: JTF POP

• Partnerit: Oulun yliopisto, FMI, Syke, Luke

Miksi soita tutkitaan?

Suot ovat kehittyneet tuhansien vuosien aikana, kun korkean vedenpinnan seurauksena kasvitähteiden hajoaminen on vaillinaista. Turpeesta puolet on hiiltä, jonka kasvit ovat kasvaessaan sitoneet ottaessaan ilmakehästä hiilidioksidia. Siksi suot ovat merkittävä hiilivarasto Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Soiden hapettomissa oloissa syntyy myös metaania, joka päätyy ilmakehään. Pitkällä aikavälillä kertyneen hiilen ilmastoa viilentävä vaikutus kumoaa metaanin lämmittävän vaikutuksen useimmissa tapauksissa. Luonnontilaisilla soilla siis on ollut ja on ilmastoa viilentävä vaikutus, mutta soiden ojittaminen ja maa- tai metsätalouskäyttö vapauttaa turpeeseen sitoutunutta hiiltä ja lämmittää ilmastoa.

Suomessa turvemaista yli puolet on ojitettu, pääosin metsätalous- ja maatalouskäyttöön. Kuivatuksella on parannettu puuston ja viljelykasvien kasvuedellytyksiä. Valtaosa ojituksista tapahtui 1960–1980-luvuilla. Vedenpinnanlaskun seurauksena vanha turve alkaa hajota.

Veden pinnan laskiessa turve pääsee kosketukseen hapen kanssa ja mikrobien hajotustoiminta tehostuu, mikä vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Ojitetuilta soilta vapautuva hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Viime aikoina yhä useampia soita ennallistetaan tukkimalla ojat ja nostamalla vedenpinta takaisin lähelle turpeen pinnan tasoa. Ennallistuksella tavoitellaan suolajiston ja -tyyppien suojelua sekä pyritään estämään vanhan hiilen vapautuminen ilmakehään.

Miksi Ilmatieteen laitos on mukana soiden tutkimuksessa?

Ilmatieteen laitoksella tutkitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja ekosysteemien ja ilmakehän välistä kasvihuonekaasujen vaihtoa monissa erilaisissa ekosysteemeissä. Suot ovat tässä suhteessa tärkeitä, koska soiden maankäyttö ja entisten soiden eli turvemaiden käyttö muun muassa viljelyssä ja metsänkasvatuksessa aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä.

Ajankohtaista:

Tutkijat selvittävät, miten suon ennallistaminen vaikuttaa sen kasvihuonekaasuihin, kasvillisuuteen ja vedenkiertoon (Tiedote | 6.3.2024)

LIFE Peat Carbon -hankkeen uutiset (englanniksi) löytyvät hankkeen kotisivuilta.

ALFAwetlands -hankkeen blogi (englanniksi) on luettavissa hankkeen kotisivuilla.

WET HORIZONS -hankkeen uutiset (englanniksi) löytyvät hankkeen kotisivuilta.

Menneet tapahtumat & uutiset:

• European Peatlands Conference "Power to the Peatlands" | 19.–21.9.2023

  • Euroopan suotutkimuksen symposiumi kokoontui Antwerpenissa Belgiassa. Osallistujia oli yli 500. Eri osiot ja työpajat käsittelivät muun muassa soiden ennallistamisen luonnontieteellisiä, poliittisia ja käsittelyyn liittyviä näkökulmia, sekä soiden suojelua.

• Seminaari kansallisesta kasvihuonekaasuinventaarista Ilmatieteen laitoksella, Helsingissä | 6.9.2023

  • Seminaari toi yhteen keskustelemaan tutkijat Ilmatieteen laitokselta ja Luonnonvarakeskuksesta sekä kansallisen kasvihuonekaasuinventaarin tekijät Tilastokeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta. Seminaarissa käsiteltiin menetelmiä ja niiden käyttöä sekä erilaisia mallinnuksen mahdollisuuksia ja tarkasteltiin yhteistyön hyötyjä ja mahdollisuuksia.

• LIFE PeatCarbon -hankkeen kenttätöiden kesäkausi alkoi Suomessa | 23.5.2023

  • Kesän mittauskausi alkoi Pallaksella toukokuussa, kun lumi viimein suli ja kasvava suokasvillisuus alkoi vihertää. Kevät oli poikkeuksellisen märkä mittausalueella.

• LIFE PeatCarbon -hankkeen seurantamittausten kalibroinnin tapaaminen Helsingissä | 28.–30.3.2023

  • Osallistujat Latviasta, Saksasta, Tanskasta ja Suomesta keskustelivat soiden seurantamittausten menetelmistä ja niiden yhdenmukaistamisesta Suomen ja Latvian mittauspaikoilla. Tapaaminen päättyi vierailuun Tervalamminsuon ja Lettosuon mittauspaikoilla, missä on Suomen vanhimpia ja paksuturpeisimpia soita.

• LIFE PeatCarbon -hankkeen kasvihuonekaasumittaukset alkoivat Suomessa | syksy 2022

  • Hankkeen mittauspaikat perustettiin syksyllä Matorovansuolle ja Välisuolle Pallaksella. Ensin soille rakennettiin pitkospuut, sitten mittauspaikat merkittiin ja niille asennettiin vedenpinnankorkeuden sekä maan lämpötilan ja kosteuden mittarit. Ensimmäiset kasvihuonekaasujen vaihdon mittaukset aloitettiin samana syksynä.

• LIFE PeatCarbon -hankkeen aloitustapahtuma | 29.–30.11.2022

  • Hankkeen käynnistystapahtuma järjestettiin Latvian yliopistolla Riikassa ja siihen osallistui 35 henkilöä.