Uusimmat julkiset tiedotteet ja uutiset Ilmatieteen laitokselta http://fmi.fi/uutiset Tue, 09 Feb 2010 01:09:03 +0200 http://fmi.fi/img/fmi/fmi-logo-fi-144x31.png http://fmi.fi/uutiset 144 31 fi viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) webmaster@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 03 Feb 2010 12:20:00 +0200 5 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1265189019.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen mukaan Itämeri on tällä hetkellä jäässä laajemmalta alueelta kuin keskimäärin 2000-luvulla. Itämeren jäällisen alueen koko on tällä hetkellä 182 000 neliökilometriä eli selvästi suurempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana.</b></p> <p>Merijään pinta-ala 2000-luvulla on ollut keskimäärin 140 000 neliökilometriä, ja jäätä on nyt myös enemmän kuin vertailukaudella 1971-2000. Vaikka merivesi oli tavanomaista selvästi lämpimämpää vielä joulukuun alussa, on pitkään jatkunut keskimääräistä kylmempi sää saanut Suomea ympäröivät merialueet jäätymään. Jäätilanne vastaa tällä hetkellä normaalia talvea.</p> <p>Jäätä esiintyy kaikilla Suomen rannikkoalueilla. Perämeri, Merenkurkku, Saaristomeri ja lähes koko Suomenlahti ovat jään peitossa. Lisäksi Selkämeren pohjoisosassa ja sen rannikoiden edustoilla on ohutta ajojäätä ja uutta jäätä. Myös Riianlahti on jäässä. Muualla Itämerellä jäätä esiintyy varsinaisen Itämeren altaan rannikkoalueilla, Saksan rannikolla sekä Tanskan pienissä lahdissa. Kattegatissa Ruotsin rannikon edustalla on ohutta jäätä.</p> <p><b>Jäätalvi toistaiseksi keskimääräinen</b><br/> Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu luokittelee jäätalvet viisiportaisella asteikolla erittäin leudosta erittäin ankaraan sen mukaan, kuinka laajalla alueella jäätä esiintyy jäätalven huippukohdassa.</p> <p>- Tämänhetkisen tilanteen perusteella jäätalvi luokiteltaisiin keskimääräiseksi, kertoo päivystävä jääasiantuntija Jouni Vainio Ilmatieteen laitoksesta.</p> <p>Ankaraksi jäätalvi luokitellaan, mikäli jäätalven maksimijäänlaajuus ylittää 279 000 neliökilometriä. Tällaisia olivat jäätalvet viimeksi 1980-luvun puolivälin jälkeen, jolloin kolme peräkkäistä talvea luokiteltiin erittäin ankariksi. Jäätilanteeltaan ankarin oli jäätalvi 1986-1987, jolloin lähes koko Itämeri oli jään peittämä.</p> <p><b>Lue lisää</b><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/meri_9.html">Jäätilanne Itämerellä karttana</a></p> <p><b>Lisätietoja</b></p> <p>Tutkija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Wed, 03 Feb 2010 12:20:00 +0200 1265189019 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1265020832.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu 2010 oli varsinkin viime vuosien tammikuihin verrattuna koko maassa sangen talvinen. Lämpötila pysytteli nollan alapuolella lähes kaikkialla Suomessa koko kuukauden ajan. Pääkaupunkiseudulla lunta on kertynyt tavanomaista runsaammin, mutta Itä-Suomessa lumipeite on keskimääräistä ohuempi.</b></p> <p>Kylmintä oli maan itäosassa, jossa kuukauden keskilämpötila jäi yleisesti -16 asteen alapuolella. Lauhinta oli Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa, jossa kuukauden keskilämpötila on noin -5 astetta. Suurimmassa osassa maata lämpötila pysytteli koko kuukauden ajan pakkasen puolella. Kuukauden alin lämpötila -37,1 astetta mitattiin 8. päivänä Kuusamon lentokentällä. Alin keskilämpötila -17,7 astetta mitattiin Juuan Niemelässä.</p> <p>Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli Pohjois-Lappia lukuun ottamatta tavanomaista alempi. Suurimmassa osassa maan etelä- ja keskiosaa ja Oulun lääniä poikkeama oli suurempi kuin 5 astetta. Kuukausi muodostui maan etelä- ja itäosassa jopa harvinaisen kylmäksi, ja viimeksi kylmempi tammikuu on ollut vuonna 1987. Nykyisessä ilmastossa näin kylmä tammikuu toistuu maan etelä- ja itäosassa keskimäärin kerran 20 vuodessa, mutta ilmastonmuutoksen myötä näin kylmät talvet harvinaistuvat tulevaisuudessa. <H4>Helsingin seudulla harvinaisen paljon lunta</H4> Ilmatieteen laitoksen mittausten mukaan kuukauden sademäärä jäi osaa Länsi-Lappia lukuun ottamatta tavallista pienemmäksi. Maan länsiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sademäärät olivat paikoin alle viidennekseen tavanomaisesta. Eniten satoi Kolarin Kattilamaalla, jossa sadetta kertyi kuukauden aikana 39 millimetriä. Vähiten eli 4 millimetriä satoi Pudasjärven lentokentällä. Kuukauden suurin vuorokautinen sademäärä mitattiin Tornion Aapajärvellä, jossa satoi 27. päivänä 21 millimetriä. Kuukauden tuulisin päivä oli 27. päivä, jolloin tuuli yltyi myrskylukemiin läntisillä merialueilla ja Lapin tuntureilla.</p> <p>Lunta oli kuukauden päättyessä eniten pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Lapissa, jossa sitä oli yli puoli metriä. Pääkaupunkiseudun suuri lumensyvyys on ajankohtaan nähden harvinainen, sillä tammikuun lopussa siellä on ollut yhtä paljon lunta viimeksi vuonna 1982. Yleisesti ottaen tammikuun lopussa lunta oli varsinkin maan itäosassa tavanomaista vähemmän.</p> <p><b>Lue lisää</b></p> <p><a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_51.html">Tammikuun säätilastoista</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_10.html">Lumitilastoista</a></p> <p><b>Lisätietoja</b></p> <p>Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)</p> <p>Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,95 e/min + pvm)</p> <p>Ilmatieteen laitoksen <a href="http://twitter.com/meteorologit"> meteorologit Twitterissä</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Mon, 01 Feb 2010 13:00:00 +0200 1265020832 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1264746343.html <p><b>Ilmatieteen laitos mittasi Suomenlahdella ennätyksellisen alhaisia vedenkorkeuksia torstaina 28. tammikuuta. Keskiviikkona ja torstaina vallinneiden voimakkaiden tuulien vuoksi merivesi laski Helsingissä alemmaksi kuin yli 90 vuoteen. Uudet matalan meriveden ennätykset tehtiin myös Haminan ja Hangon mittausasemilla.</b></p> <p>Meriveden pinta lähti Suomenlahdella nopeaan laskuun torstaina voimakkaiden eteläisten tuulten käännyttyä itään. Veden pinta laski -79 senttimetriin puolenpäivän aikaan Hangossa, jossa edellinen alin mitattu vedenkorkeus -78 cm on huhtikuulta 1934. Helsingissä meriveden korkeudeksi mitattiin iltapäivällä -93 cm, kun entinen ennätys vuoden 1916 maaliskuulta oli -92 cm. Haminassa veden pinta laski -115 senttimetriin noin klo 18 aikaan. Haminan entinen ennätys -110 cm on mitattu marraskuussa 1975. <H4>Merenpinta liikehtii myös talvella</H4> Ilmatieteen laitoksen mukaan Itämeren pinta on hiljalleen laskenut keskimääräistä matalammalle tasolle koko Suomen rannikolla joulukuun alkupuolelta lähtien. Tammikuun loppupuolelle mennessä meriveden taso on noin 50 senttimetriä keskimääräistä alempana. Merenpinta on laskenut, koska korkeapaine on painanut pintaa alas ja koillisesta puhaltaneet tuulet ovat työntäneet vettä Itämeren eteläosiin ja edelleen Tanskan salmien kautta Pohjanmereen ja Atlanttiin.</p> <p>Meriveden korkeus vaihtelee Suomen rannikolla teoreettisen keskiveden suhteen noin +200 ja -130 cm välillä. Suurimmat vaihtelut esiintyvät yleensä talvikuukausina, paikallisesti lahtien perukoilla.</p> <p>Ilmatieteen laitos mittaa Itämeren vedenkorkeutta 13 mittausasemalla eli mareografilla Suomen rannikolla. Mittauksia on useimmilla asemilla tehty 1920-luvulta alkaen. Vanhimmat mareografit sijaitsevat Hangossa ja Helsingissä. Ne on perustettu vuonna 1887 ja 1904. Haminaan mittausasema perustettiin vuonna 1928. <H4>Lue lisää</H4> <a href="http://fmi.fi/saa/meri_16.html">Vedenkorkeus Haminassa, Hangossa ja Helsingissä 28.1.2010</a></p> <p><a href="http://fmi.fi/saa/meri_10.html"> Vedenkorkeus käyrinä viimeiset 24 h ja 12 kk</a></p> <p><a href="http://fmi.fi/tuotteet/meri_1.html">Teoreettinen keskivesi geodeettisten korkeusjärjestelmien suhteen</a> <H4>Lisätietoja</H4> Tutkija Hanna Boman, puh. (09) 1929 6438<br/> Tutkija Antti Kangas puh. 6497</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 29 Jan 2010 08:40:00 +0200 1264746343 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1264491668.html <p><b>Ilmatieteen laitoksen mukaan merivesi on laskenut keskimääräistä matalammalle tasolle koko Suomen rannikolla. Vedenkorkeus lähti laskuun joulukuun alkupuoliskolla ja on nyt laskenut jopa puoli metriä keskimääräisestä tasosta.</b></p> <p>Etenkin Saaristomerellä ja Suomenlahdella vesi on tällä hetkellä normaalia alhaisemmalla tasolla, ja esimerkiksi Föglössä vedenkorkeus on nyt noin 50 senttimetriä keskimääräistä alempana. Vaikka ennätyksiä ei ole vielä rikottu, kovin yleinen tilanne ei ole. Esimerkiksi Föglössä näin alhaisia vedenkorkeuksia mitattiin viimeksi vuonna 2002.</p> <p>Alhainen merivedenkorkeus johtuu siitä, että vallitseva korkeapaine on painanut veden pintaa alas ja koillisen puolelta puhaltavat tuulet ovat puhaltaneet vettä Etelä-Itämerelle ja edelleen Tanskan salmien kautta Pohjanmereen ja Atlanttiin.</p> <p>- Sää on pysytellyt tähän asti rauhallisena, mutta sopiva myrsky voi nostaa tai laskea vedenkorkeutta tästä vielä useita kymmeniä senttimetrejä, tutkija Antti Kangas Ilmatieteen laitoksesta toteaa. Rauhallisena jatkuneeseen tilanteeseen ennustetaan muutosta keskiviikkona, jolloin etelänpuoleinen tuuli myrskyää Perämerellä. Voimakkaat tuulet laittavat vedet liikkeelle, jolloin vedenkorkeuden ennustetaan ensin kohoavan pitkin suomen rannikkoa ja kääntyvän sitten laskuun torstain vastaisena yönä. Vedenkorkeus voi laskun myötä käydä muutamia kymmeniä senttimetrejä tämän hetkistä alempana.</p> <p><b>Mareografit mittaavat merenkorkeutta</b><br/> Ilmatieteen laitos mittaa Itämeren vedenkorkeutta kolmellatoista mittausasemalla eli mareografilla eri puolilla Suomen rannikkoa. Mittauksia on useimmilla asemilla tehty 1920-luvulta alkaen. Meriveden korkeus vaihtelee Suomen rannikolla teoreettisen keskiveden suhteen noin +200 ja -130 cm välillä.<br/> Meriveden korkeuden vaihtelut johtuvat pääasiassa kolmesta eri seikasta. Tärkeimmät Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat tekijät ovat tuuli, ilmanpaine sekä virtaukset Tanskan salmien läpi. Erityisesti nopeat tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut tekevät ennustamisesta haasteellista.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Tutkija Antti Kangas, puh. (09) 1929 6497</p> <p><a href="http://fmi.fi/saa/meri_10.html?length=1&amp;station=10">Föglön vedenkorkeus</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/meri_10.html">Vedenkorkeus</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 26 Jan 2010 09:50:00 +0200 1264491668 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1263879812.html <p><b>Ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen myötä myös Suomen ilmasto muuttuu. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä ACCLIM-hankkeessa on arvioitu, miten ilmastonmuutos näkyy Suomen ilmastossa. Tutkimushankkeessa on syntynyt uutta tietoa ilmaston ääri-ilmiöistä ja arvioita ilmastonmuutoksen nopeudesta.</b></p> <p>ACCLIM-hankkeen tulokset ennustavat, että kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa varsin selvästi jo lähivuosikymmeninä.</p> <p><b>Talvet lämpenevät 3-9 asteella</b><br/> Tulosten mukaan jo ensi vuosikymmen (2011-2020) on Suomessa keskimäärin lämpimämpi kuin vertailujakso 1971-2000 peräti yli 95 prosentin todennäköisyydellä.<br/> Vuosisadan loppuun mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan kohoavan Suomessa 2-6 astetta. Vuosisadan loppuvuosikymmeni¬nä lämpötila on kohonnut talvisin 3-9, kesällä 1-5 asteella. Mikäli toteutuva lämpötilan nousu osuu näiden epävarmuuslukujen keskivaiheille, nykyinen Etelä-Suomen ilmasto siirtyy ennen vuosisadan loppua Keski-Lappiin.</p> <p>Todennäköisesti talvet lämpenevät jo lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin kesät, vaikka juuri talvien lämpötilat vaihtelevatkin erityisen paljon myös luonnollisista syistä. Ilmastonmuutoksen myötä kylmät talvet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Keskilämpötilojen noustessa pakkaspäivien määrä pienenee ja terminen kasvukausi pitenee. Talvella lämpötilan vaihtelut tasaantuvat, jolloin kovimmat pakkaset leudontuvat enemmän kuin keskilämpötila. Terminen talvi, eli aika jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella, näyttäisi vuosisadan loppuun mennessä katoavan eteläisiltä ja lounaisilta rannikkoalueilta kokonaan, ja Lapissakin se on malliarvioiden mukaan yhdestä kahteen kuukautta nykyistä lyhyempi. Talvet muuttuvat pilvisemmiksi, ja lunta on entistä vähemmän.</p> <p><b>Erittäin kylmät lämpötilat harvinaistuvat</b><br/> Toistaiseksi lämpeneminen on ollut melko pientä Suomen lämpöolojen suureen vuosienväliseen vaihteluun verrattuna. Kuitenkin vähäinenkin lämpötilan nousu vaikuttaa huippukorkeiden lämpötilojen esiintymiseen. Esimerkiksi vuonna 2008 talvi löi eteläisimmässä Suomessa leutoudellaan kaikki aikaisemmat ennätykset. Jos keskilämpötilojen havaittu nousu jätetään huomioi¬matta, yhtä lauhoja talvia voisi odottaa esiintyvän vain kerran 200 vuodessa. Jos jo toteutunut ilmastonmuutos otetaan huomioon, talven 2008 lämpimyys ei enää olekaan näin poikkeuksellista, vaan yhtä korkeita lämpötiloja esiintyisi kerran 35 vuodessa. Ilmaston lämpenemisen edetessä korkeat äärilämpötilat käyvät aina vain todennäköisemmiksi samalla kun kylmät ääripäät harvinaistuvat.</p> <p>Kasvihuoneilmiön voimistumisen vaikutus sademääriin erottuu ilmaston luonnollisen vaihtelun seasta paljon lämpötilan muutoksia hitaammin. Sekä lämpeneminen että sademäärien lisääntyminen on talvella voimakkaampaa kuin kesällä. Tulosten mukaan talvella sadepäivät yleistyvät, sateet runsastuvat ja samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät. Rankkasateet voimistuvat myös kesällä.</p> <p><b>Varautuminen vaatii luotettavaa tietoa</b><br/> ACCLIM-hanke on huolehtinut Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelman (ISTO) nykyistä ja tulevaa ilmastoa koskevasta tietopalvelusta. Hankkeessa on kartoitettu ilmastotiedon käyttäjien tarpeita sekä tarjottu asiantuntijaopastusta ilmastotiedon käyttämisestä ilmastonmuutoksen vaikutus- ja sopeutumistutkimuksissa. Ilmaston muutokset vaikuttavat monin eri tavoin ympäristöön, talouselämään ja ihmisten elinoloihin. Niinpä tulevaisuutta koskevan yhteiskunnallisen ja poliittisen päätöksenteon kannalta on tärkeää, että käytettävissä on uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietoa menneestä, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tietoa tarvitaan sekä keskimääräisistä arvoista että vaihteluista ja ääri-ilmiöistä.</p> <p>Ilmastonmuutoksesta koituvien haittojen vähentäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät hallittua sopeutumista jo muuttuneisiin ja tulevaisuudessa yhä enemmän muuttuviin olosuhteisiin. Pitkällä tähtäimellä ilmastoennusteiden suurimpia virhelähteitä ovat ilmastomalleihin ja kasvihuonekaasujen päästöjen kehitykseen liittyvät epävarmuudet. Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevien arvioiden ilmaiseminen todennäköisyysjakaumien muodossa on tavoitteena myös jatkohankkeessa ACCLIM II (Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten), johon osallistuu Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston ohella myös Suomen ympäristökeskus.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Ilmatieteen laitos, erikoistutkija Kirsti Jylhä, p. 09 1929 4125<br/> Helsingin yliopisto, yliopistonlehtori Jouni Räisänen, p. 09 191 50872</p> <p><a href="http://www.ilmatieteenlaitos.fi/organisaatio/yhteys_114.html">ACCLIM-raportti on saatavilla täältä</a></p> <p><a href="http://www.mmm.fi/ISTO">ISTO-tutkimusohjelma</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 19 Jan 2010 09:00:00 +0200 1263879812 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1263536224.html <p>Ilmatieteen laitos järjestää maaliskuun alussa ilmastonmuutoskoulutuksen toimittajille. Ilmasto muuttuu - mitä nyt? -otsikon alla alan asiantuntijat esittelevät ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia. Kurssi järjestetään nyt viidettä kertaa.</p> <p>Ensimmäisen kurssipäivän aikana alan asiantuntijat selvittävät, mikä on ilmastonmuutoksen ilmastotieteellinen tausta: mitkä fysikaaliset ilmiöt sen taustalla ovat ja mikä on kasvihuonekaasujen, pienhiukkasten ja auringon osuus. Esille nostetaan myös, miten ilmasto muuttui kauan sitten ja mitä sille tulevaisuudessa voi tapahtua. Lisäksi esitellään uusimmat tutkimustulokset siitä, miltä näyttää Suomen tuleva ilmasto sekä kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia merivedenkorkeuteen.</p> <p><b>Ilmastonmuutos vaikuttaa myös hyvinvointiin</b><br/> Toisen päivän aikana käydään läpi, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on mm. yhteiskuntaan, talouteen ja liikenteeseen. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös terveyteen ja hyvinvointiin, mitä pohditaan kahdessa puheenvuorossa. Kurssilla esitellään myös ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko sekä uusi tutkimus siitä, miten ilmastotutkimus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kööpenhaminan neuvottelun jälkimainingit ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat myös puheenvuoron aiheina.</p> <p>Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat vastaavat päivien aikana jatkuvasti julkisuudessa esitettyihin ilmastonmuutoksen kieltäjien kysymyksiin.</p> <p><b>Laaja asiantuntijajoukko luennoimassa</b><br/> Kurssilla luennoi kaikkiaan 13 Ilmatieteen laitoksen asiantuntijaa. Luennoitsijoina toimivat myös mm. professori J-P Lunkka Oulun yliopistosta, valtioneuvoston ilmastopoliittinen neuvonantaja Oras Tynkkynen sekä liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.</p> <p><b>Kurssille mahtuu vielä</b></p> <p>Koulutus järjestetään Ilmatieteen laitoksella 3.-4.3.2010.</p> <p>Koulutuksen hinta on 300 euroa. Kurssille on vielä joitain paikkoja vapaana. Ilmoittautumisia vastaanotetaan sähköpostitse osoitteeseen viimeistään 8.2.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> <a href="http://fmi.fi/ilmastonmuutos/viestinta_2.html">Lue lisää ilmastonmuutoskoulutuksesta</a><br/> Ilmatieteen laitoksen viestintäpäällikkö Eevu Heikura, puh. (09) 1929 2230 tai</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Fri, 15 Jan 2010 09:00:00 +0200 1263536224 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1263455121.html <p><b>Alkutalven kylmyys Euroopassa ja laajoilla alueilla muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmatieteen laitos korostaa, että luontaisen vaihtelun vuoksi kylmiä talvia on myös tulevaisuudessa, mutta ne ovat yhä harvinaisempia.</b></p> <p>Tämän talven kylmyys ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmaston lämpenemisestä huolimatta luonnolliset vaihtelut säässä jatkuvat myös tulevassa ilmastossa.<br/> - Ilmastonmuutos jatkuu edelleen ja sen vaikutukset tulevat näkymään entistä selvemmin pitkällä aikavälillä. Noin sadan vuoden kuluttua tämän kaltaiset talvet ovat Suomessa jo poikkeuksellisia, ja toissatalven kaltaiset lauhat talvet selvästi tavanomaisempia kuin nykyilmastossa, toteaa meteorologi Asko Hutila Ilmatieteen laitoksesta.<br/> Etelä-Suomen talvien arvioidaan tuolloin olevan tyypillisesti samankaltaisia kuin Pohjois-Saksan talvet nykyisin ja Pohjois-Suomen talvien samankaltaisia kuin Etelä-Suomen talvet nykyisin. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksen arvioidaankin olevan tuntuvinta nimenomaan talvien keskilämpötilassa.</p> <p><b>Suomen säähän kuuluu suuri vaihtelu</b><br/> Suomessa ja muualla korkeilla leveysasteilla sää on vaihteleva. Suuret vaihtelut Suomessa johtuvat toisaalta pohjoisesta sijainnista ja toisaalta sijainnista laajan mantereen laidalla. Talvisin kylmät ilmamassat eivät ole koskaan kovin kaukana Suomesta, sillä Venäjällä mitataan usein alle -40 asteen lämpötiloja. Suursäätila eli vallitseva säätyyppi määrittää sen, miten matalapaineet ja korkeapaineet ovat sijoittuneet. Tämä vaikuttaa ilmavirtauksien suuntiin. Tänä talvena suursäätila on ollut sellainen, että arktisilla alueilla on vallinnut korkeapaine, kun taas Atlantin matalapaine on ollut etelämpänä kuin tavallisesti ja ulottunut Välimeren alueelle. Näin idästä on päässyt virtaamaan kylmää ilmaa suurimpaan osaan Eurooppaa.</p> <p><b>Alkutalvi ei poikkeuksellisen kylmä</b><br/> Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen alkutalvi ei ole ollut poikkeuksellisen kylmä, vaan vastaavaa sattuu keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Esimerkiksi alkutalvi 2002-2003 oli selvästi kylmempi kuin tämä alkutalvi. Tämän talven saa tuntumaan kylmältä se, että usea edeltävä talvi on ollut selvästi tavanomaista lauhempi. Esimerkiksi talvi 2007-2008 oli poikkeuksellisen lauha. Keski-Euroopassa ja etenkin Brittein saarilla havaittujen kylmien olojen toistumisaika on pidempi kuin mitä tällä hetkellä Suomessa. Verrattaessa pohjoisella pallonpuoliskolla tämän alkutalven keskilämpötilaa pitkäaikaiseen keskiarvoon havaitaan, että tavanomaista kylmempää on ollut vyöhykkeellä, joka ulottuu Itä-Aasiasta, Siperian yli Euroopan keski- ja pohjoisosaan. Pohjois-Amerikassa tavanomaista kylmempää on ollut Yhdysvaltojen itäosassa. Pohjoiselta pallonpuoliskolta löytyy kuitenkin laajoja alueita, joissa on ollut tavanomaista lämpimämpää. Tällaisia alueita ovat mm. Kanadan pohjoisosa, Grönlanti, Pohjois-Afrikka ja Euroopan kaakkoisin osa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b><br/> Säätilastoja Ilmastokeskuksesta, puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)</p> <p><a href="http://fmi.fi/ilmastonmuutos/">Lue lisää ilmastonmuutoksesta</a><br/> <a href="http://fmi.fi/saa/tilastot_25.html">Talven tilastot</a></p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Thu, 14 Jan 2010 10:00:00 +0200 1263455121 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1263297923.html <p><b>Merentutkimusalus Aranda lähtee jokavuotiselle talviseurantamatkalle maanantaina 11. tammikuuta. Matkalla tutkitaan meriveden lämpötilaa, hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksia, syvän veden happitilannetta ja ennen kaikkea ravinteiden määrää. Talven ravinnetiedot ovat keskeisiä mm. laadittaessa leväennustetta ensi kesälle.</b></p> <p>Lisäksi matkan aikana otetaan eläinplanktonnäytteitä, jatketaan kampamaneettilajien runsauteen ja levinneisyyteen liittyviä tutkimuksia sekä tehdään Itämeren veden hiilidioksidipitoisuuteen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi testataan uusia aluksen perässä hinattavia tutkimuslaitteita ja nostetaan merestä ankkuroituja mittalaitteita.</p> <p>Matka kattaa koko Itämeren alueen: ensin matkataan itäiselle Suomenlahdelle, sitten läntisen Suomenlahden kautta Ahvenanmerelle ja edelleen Selkä- ja Perämerelle. Matkaa jatketaan Saaristomeren kautta Turkuun, josta siirrytään varsinaiselle Itämerelle, ja edelleen Gotlannin länsipuolitse Saksan Rostockiin. Paluu on Itämeren pääaltaan asemien kautta Helsinkiin, jonne saavutaan 5. helmikuuta. Matka kestää näin yhteensä neljä viikkoa.</p> <p><b>Lisätietoja:</b></p> <p>Hiilidioksiditutkimukset, tutkimusprofessori Matti Perttilä, Ilmatieteen laitos, puh. 040 5010 308</p> <p>Arandan matkajohtaja, erikoistutkija Juha Flinkman, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 750 3911</p> <p>Kampamaneetit, erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, SYKE,<br/> puh. 040 725 5085</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 12 Jan 2010 14:05:23 +0200 1263297923 http://fmi.fi/uutiset/index.html?Id=1263291722.html <p><b>Suomen ja Viron yhteistyönä toteutettavassa laajassa Shipping-induced NOx and SOx emissions - OPerational monitoring network -tutkimushankkeessa selvitetään laivojen ilmapäästöjen vaikutuksia meriympäristöön Itämeren alueella. Lisäksi tutkitaan päästöjen mahdollisia, ihmisiin kohdistuvia terveysvaikutuksia satamaympäristöissä.</b></p> <p>Viime vuoden lopulla alkanutta tutkimushanketta koordinoi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Projektissa keskitytään laivojen pakokaasuista peräisin oleviin typpi-, rikkioksidi-, hiilimonoksidi- ja hiilidioksidipäästöihin sekä pienhiukkasiin. Kolmivuotisen, vuonna 2012 päättyvän hankkeen tavoitteena on luoda pitkän aikavälin seurantaverkosto, jonka avulla voidaan seurata laivojen pakokaasupäästöjen kehittymistä Itämeren keskeisillä alueilla sekä välittää verkoston tuottama tieto Itämeren suojelukomissiolle (HELCOM) ja hankkeessa mukana oleville satamakaupungeille.</p> <p>Projektissa kerätään mittaustietoa typen ja pienhiukkasyhdisteiden ilmapitoisuuksista ja kertymistä satamien läheisyydessä ja rannikkoalueilla. Siinä analysoidaan myös laivojen il-mapäästöjen vaikutuksia ihmisten terveyteen. Projektin ansiosta saadaan lisäksi empiiristä tietoa typen liukoisuudesta meriveteen ja sen käytettävyydestä meren eliöstön kannalta. Laivojen pakokaasupäästöjen vaikutuksista meriympäristölle tullaan tekemään arvio.</p> <p>Projektiin liittyviä mittauksia suoritetaan Turun, Helsingin ja Tallinnan kaupungeissa ja satama-alueilla sekä suoraan aluksilla. Hankkeen suomalaiset partnerit ovat Ilmatieteen laitos, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Åbo Akademi, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Virosta mukana ovat valtion ympäristötutkimuskeskus (Estonian Environmental Research Centre) ja Tallinnan tekninen yliopisto (Marine Systems Institute).</p> <p>Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa ja sen rahoittajia ovat EU:n Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.</p> <p><b>Lisätietoja antavat:</b><br/> Tapani Stipa, Ilmatieteen laitos, puh. 040 505 8090<br/> Anu Keltaniemi, Turun kaupunki, puh. 040 197 2267</p> <p>Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta <a href="http://fmi.fi/rss.xml">http://fmi.fi/rss.xml</a>.</p> viestinta@fmi.fi (Ilmatieteen laitos) Tue, 12 Jan 2010 14:00:00 +0200 1263291722